Palkitsemme parhaita maisteritutkielmia, joiden teema liittyy Suomen ruotsinkieliseen kulttuuriin kirjallisuudentutkimuksessa, historiatieteissä, kielitieteissä, kulttuurientutkimuksessa ja yhteiskuntatieteissä. Tutkielmat ovat valmistuneet suomalaisissa yliopistoissa vuonna 2025. Palkintosumma on 1 500 euroa kullekin.
Josua Mjöbergin kirjallisuudentutkimuksen maisteripalkinto myönnetään Åbo Akademin Daniel Wickström Grönroosille tutkielmasta Mellanrummets melankoli. Stimmung i Tua Forsströms diktsamling Snöleopard.
Tutkielmassaan Wickström Grönroos keskittyy Tua Forsströmin runokokoelmaan Snöleopard (1987) ja sen melankoliseen tunnelmaan. Tutkielmassa tarkastellaan, miten tunnelma rakentuu ympäristön kuvauksien, ilmapiirin ja runominän tunteiden kuvauksen vuorovaikutuksessa. Lopputulos osoittaa poikkeuksellista kypsyyttä huolellisen ja elegantin lähiluvun sekä laajempien kulttuuristen ja yhteiskunnallisten yhteyksien ymmärryksen yhdistelmänä.
Alma Söderhjelmin historiatieteiden maisteripalkinto myönnetään Åbo Akademin Anneke Smedingalle tutkielmasta Konstruktionen av en borgerlig mode- och dräkthistoria. Nykarleby museums dräktsamling ur ett perspektiv av dubbel representation.
Smedingan tutkielma on hyvin kirjoitettu, paneutunut ja analyyttinen työ, joka osoittaa hyvää ymmärrystä aineellisen kulttuurin historiasta. Analysoimalla pukuja ja niiden sijoittelua Uudenkaarlepyyn museon tiloissa sekä muissa konteksteissa hän tarjoaa metodologisesti uudenlaisen ja innovatiivisen lähestymistavan. Tutkielma tuo uutta tieteellistä tietoa siitä, miten historiakäsitykset rakentuvat. Lisäksi tutkimus kytkeytyy erityisen selkeästi Suomen ruotsalaisuuden historiaan.
Lars ja Bojen Huldénin kielitieteen maisteripalkinto myönnetään Åbo Akademin Nanna-Marice Heinolle tutkielmasta Att lära sig av, från och genom skyltarna. En undersökning av didaktisk potential i Brändös lingvistiska landskap.
Heino tarkastelee tutkielmassaan ruotsin kielen näkyvyyttä Vaasan Palosaaren kaupunginosan kylteissä sekä kyltityksen potentiaalia toimia oppimisen välineenä peruskoulun alemmilla luokka-asteilla. Heino analysoi laajaa aineistoaan yhdistämällä laadullista sisältöanalyysiä sekä kuvailevaa määrällistä analyysiä. Perustellut katujen ja kylttien valinnat pohjautuvat aiempaan tutkimukseen sekä tavoitteeseen hyödyntää kylttejä opetuksessa opetussuunnitelmaan kytkeytyen. Heino lisää tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista ja tarjoaa tuleville luokanopettajille erinomaisia esimerkkejä opetuskokonaisuuksista seitsemän kehittämänsä oppimisaktiviteetin kautta.
Ragna ja Olav Ahlbäckin kulttuurintutkimuksen maisteripalkinto myönnetään Åbo Akademin Emilia Männikölle tutkielmasta Stickandets gemenskaper.
Tutkielmassa Männikkö tarkastelee, miten tutkimukseen osallistuneet henkilöt kokevat yhteisöllisyyttä neulomisen kautta sekä miten neulojan identiteetti rakentuu heidän kertomuksissaan. Männikkö on haastatellut kuutta suomenruotsalaista naista muun muassa siitä, miten he ovat oppineet neulomaan ja miten he ovat kehittyneet neulojina. Lisäksi haastatteluissa kysyttiin heidän neulojaidentiteetistään ja neulomiseen liittyvistä tärkeistä muistoista. Tutkielman todellinen vahvuus on siinä, että informanttien ääni pääsee selkeästi esiin samalla kun heidän kertomuksensa jäsentyvät yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden teemoihin. Tutkielmassa sivutaan myös sekä käsillä tekemisen taitoa ja taktiilisuutta.
Gunnar Landtmanin yhteiskuntatieteiden maisteripalkinto myönnetään Åbo Akademin Linnéa Sverkerille tutkielmasta Två språk – ett folk? En studie om finländska väljares syn på skolsvenskan och språkets politisering.
Sverkerin tutkielma on hyvin kirjoitettu työ, jossa tausta, teoria ja analyysi kietoutuvat ansiokkaasti yhteen. Tutkielma osoittaa syvällistä ymmärrystä Suomen ruotsinkielisyydestä sekä sen historiallisesta, kulttuurisesta ja poliittisesta kontekstista ja ajallisesta kehityksestä. Se tuottaa uutta, ajankohtaista tietoa siitä, miten kielikysymys liittyy poliittisiin jakolinjoihin ja oikeistopopulismiin, ja on merkittävä lisä Suomen kielipolitiikkaa koskevaan tutkimukseen.
SLS:n viisi tieteellistä toimikuntaa valitsivat itsenäisesti oman alansa palkinnonsaajan avoimeen hakuun saapuneiden ehdotusten perusteella. Tänä vuonna ehdotusmenettely toteutettiin ensimmäistä kertaa siten, että kuka tahansa saattoi ehdottaa palkinnonsaajaa ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Sekä sisäiset että eri yliopistoija edustavat ulkopuoliset arvioijat kävivät läpi kaikki ehdolla olleet tutkielmat. SLS:n tieteellinen neuvosto teki päätökset palkinnonsaajista.
Ruotsinkieliset palkintoperustelut ovat luettavissa täällä.