Milloin viimeksi istuit rauhassa lukemassa kirjaa tunnin ajan? Lukemiset tavat ovat muuttuneet perusteellisesti, osoittaa SLS:n äskettäin julkaistu lukemista ja kirjallisuutta koskeva selvitys. Kirjallisuusalan on sopeuduttava uuteen todellisuuteen, jos haluamme, että suomalaiset lukevat jatkossakin pitkiä tekstejä.
Laadullisessa selvityksessä haastateltiin 36 suomalaista, jotka lukevat pidempiä tekstejä useita kertoja viikossa tai ainakin kerran kuukaudessa. Heitä pyydettiin kuvailemaan, milloin, missä ja miten he kuluttavat pidempiä sisältöjä, kuten kirjoja, lehtiartikkeleita, äänikirjoja tai podcasteja.
Selvityksen mukaan yksi suurimmista säännöllisen pitkien tekstien lukemisen esteistä on tiukasti aikataulutettu arki. Työ, kotityöt, harrastukset ja sosiaalinen media täyttävät kaiken valveillaoloajan, eikä aikaa jää luontevasti pitkäkestoiselle lukemiselle tai kuuntelemiselle.
– Haastattelemani ihmiset pitivät lukemista tärkeänä, mutta he yhdistivät sen erityisiin tilanteisiin, kuten matkoihin tai kesälomaan. Arjessa heidän oli vaikea löytää aikaa tai keskittymiskykyä pidempään lukemiseen, kertoo selvityksen yhdessä kollegansa Oskar Korkmanin kanssa konsulttiyhtiö Alice Labsissa toteuttanut Sebastian Schauman.
Selvitys osoittaa kuitenkin, että juuri sosiaalinen media, jonka usein ajatellaan heikentävän keskittymiskykyä ja vähentävän pitkäkestoista lukemista, toimii tärkeänä väylänä pidempien tekstien pariin.
– Tieto ja kulttuuri leviävät nykyään sosiaalisen median kautta horisontaalisesti, kun taas aiemmin kirjavinkkejä saatiin auktoriteeteilta, kuten kirjastoilta, kouluilta tai mediasta. Monet haluavat syventää tietämystään jostakin tietystä aiheesta pidempien tekstien avulla, kun he ovat ensin nähneet esimerkiksi lyhyen uutisen verkossa. Kirjallisuutta ja pitkämuotoista lukemista pidetään pikemminkin muuta tietoa täydentävinä kokonaisuuksina kuin itsenäisinä teoksina, Schauman sanoo.
Svenska litteratursällskapet i Finland on tilannut selvityksen osana yhdistyksen käynnissä olevaa strategiatyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen ruotsinkielistä kirjallisuuskenttää.
– Meidän tulee ymmärtää perusteellisesti, miten suomalaiset nykyään lukevat, jotta voimme tukea kirjallisuutta tehokkaasti. Selvitys tarjoaa hyvän perustan tukimuotojemme kehittämiselle, sanoo SLS:n kirjallisuuden edistämisen päällikkö Agneta Rahikainen.
– Kirjallisuus ei suinkaan ole kuollut. Meidän tulee kuitenkin hyväksyä se, että lukemiseen liittyvät rutiinit ja kulttuuri ovat muuttuneet. Kirjallisuusalan ja meidän kaikkien, jotka haluamme suomalaisten säilyvän lukevana kansana, on sopeuduttava nykytilanteeseen, Rahikainen toteaa.
Lue koko raportti tästä.
Lisätietoja
Sebastian Schauman
Strategi, Alice Labs
040 539 7050
sebastian.schauman@alice-labs.com
Agneta Rahikainen
Kirjallisuuden edistämisen päällikkö, SLS
040 673 5045
agneta.rahikainen@sls.fi