Palkitsemme parhaita maisteritutkielmia, joiden teema liittyy Suomen ruotsinkieliseen kulttuuriin kirjallisuustieteessä, Ruotsin aikaan Suomen historiassa tai kielitieteeseen. Tutkielmat ovat valmistuneet suomalaisissa yliopistoissa vuonna 2024. Kaikki palkittavat saavat 1 500 euron summan.
Lars ja Bojen Huldénin kielitieteen maisteripalkinto myönnetään Rosa Aallolle Helsingin yliopistosta tutkielmasta ”Ingen perfekt språkfärdighet har jag men sådan berömlig skulle jag säga”: En fenomenografisk undersökning av nyblivna svensklärares uppfattningar om sin egen språkfärdighet i svenska.
Tutkielmassaan Aalto tutkii vastavalmistuneiden ruotsinopettajien käsityksiä omasta ruotsin kielen taidostaan. Hän on haastatellut viittä opettajaa ja analysoinut heidän käsityksiään fenomenografian avulla. Tutkimus täyttää selkeän aukon tutkimusalalla, tutkimuksessa on toimiva teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet on määritelty erinomaisesti. Relevanssi ruotsin kielelle Suomessa on ilmeinen. Ruotsin kieli oppiaineena peruskoulussa ja lukiossa, ja ainetta opettavat suomenkieliset opettajat, on suuri ja tärkeä osa Suomen ruotsinkielistä kulttuuria, vaikka tutkimus usein keskittyy ruotsiin äidinkielenä.
Alma Söderhjelmin historian maisteripalkinto myönnetään Elisa Kujansuulle Jyväskylän yliopistosta tutkielmasta Posliinia, peilejä ja piironkeja. Säätyläisyys ja säätyläiskotien irtaimisto Hämeessä 1700-luvun jälkipuoliskolla.
Kujansuun tutkielma tarkastelee säätyläisten aineellista kulttuuria Hämeessä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Hän tarkastelee aihettaan perukirjojen ja biografisen materiaalin avulla ja osoittaa kykyä analysoida ja luokitella lähdemateriaalia sekä monipuolisesti että uudistavasti. Tutkielma perustuu aikakaudelle tyypilliseen laajaan ja dynaamiseen säätyläisen määritelmään ja vertaa henkilöitä sekä sääty-yhteiskunnan neljän säädyn sisällä että niiden ulkopuolella. Kujansuun tutkimus täydentää ja syventää aiempaa tutkimusta eliittikulttuurista ja eliittikulutuksesta, joissa aateli on ollut keskiössä. Samoin tutkimus täydentää tutkimusta, joka keskittyy rajattuihin ryhmiin, kuten paikalliseen papistoon tai varakkaisiin porvareihin kaupunkiympäristössä.
Josua Mjöbergin kirjallisuustieteen maisteripalkinto myönnetään Juuso Räsäselle Helsingin yliopistosta tutkielmasta Elämää verenkuvien vuosina: Laji, ylirajaisuus ja representaatio kotimaisissa aids-aiheisissa teoksissa Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä.
Tutkielmassaan Räsänen tutkii aidsin esittämistä Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmässä Finns det tigrar i Kongo? (1986) ja Kaj Kalinin genret ylittävässä teoksessa Veressä (1993) queer-teoreettisesta näkökulmasta. Tutkielma on ensimmäinen tutkimus suomalaisesta aids-kirjallisuudesta ja siten tärkeä lähtökohta jatkotutkimukselle. Se osoittaa, että suomalainen ja suomenruotsalainen kirjallisuus haastaa kansainvälisen tutkimuksen vallitsevan näkemyksen aidsin taiteellisesta esittämisestä. Analyysi on monivivahteinen ja Räsänen käsittelee tuloksiaan korkealla tieteellisellä tasolla.
Täältä voit lukea palkintoperustelut kokonaisuudessaan.
Lisätietoja:
Nina Edgren-Henrichson
palkinto- ja kirjallisuustukipäällikkö
Svenska litteratursällskapet i Finland
nina.edgren-henrichson@sls.fi
040 152 2425
