Valtioneuvos Mauritz Hallberg -palkinnot 2026 parhaista ruotsinkielisistä tieteellisistä teoksista on myönnetty Ylva Pereralle ja Katrina Åkerholmille. Molemmat palkittiin 25 000 euron summalla.
Filosofian tohtori Ylva Perera saa palkinnon väitöskirjastaan Skrivande som motstånd. Antifascism i Mirjam Tuominens prosa (vapaasti suomennettuna Kirjoittaminen vastarintana. Antifasismi Mirjam Tuomisen proosassa). Palkintoperustelujen mukaan hyvin kirjoitettu sekä tieteellisesti täsmällinen väitöskirja on ensimmäinen kokonaisvaltainen akateeminen tutkimus Mirjam Tuomisen kirjailijuudesta. Palkintolautakunnan mukaan analyysi fasismista meitä kaikkia koskevana ilmiönä tekee tutkimuksesta merkityksellisen myös laajasti kirjallisuudentutkimuksen ja akateemisen maailman ulkopuolella nyky-yhteiskunnassa.
Filosofian tohtori Katrina Åkerholm palkitaan väitöskirjasta Att bli med besväret i litteraturundervisningen. Posthumanistiska perspektiv på bilderboken i årskurs 7–9 och gymnasiet (vapaasti suomennettuna Epämukavuuden sietäminen kirjallisuuden opetuksessa. Posthumanistisia näkökulmia kuvakirjaan vuosiluokilla 7–9 ja lukiossa). Åkerholm näyttää tutkimuksessaan, miten kuvakirjojen käyttö koulussa vanhempien oppilaiden kanssa voi herättää tunteita, horjuttaa tasapainoa sekä auttaa käsittelemään ambivalenssia suhteessa ympäröivään maailmaan. Palkintolautakunnan mukaan väitöskirjalla on keskeinen rooli ruotsinkielisen posthumanistisen teorian käsitteistön kehittämisessä.
Palkintojen perustelut ovat luettavissa tästä.
Valtioneuvos Mauritz Hallbergin palkinto
SLS on myöntänyt palkinnon vuosittain vuodesta 1920 lähtien. Palkinto myönnetään tutkijoille, jotka ovat julkaisseet poikkeuksellisen ansiokasta tieteellistä tutkimusta Suomessa alun perin ruotsin kielellä.
Valtioneuvos Mauritz Hallbergin toiveen mukaan palkinnonsaajan valitsee palkintotoimikunta, johon kuuluu sekä SLS:n että Åbo Akademin edustajia. Tänä vuonna toimikuntaan kuuluivat SLS:n edustajina professori Åsa von Schoultz, professori Kristina Malmio ja dosentti Anna Slotte sekä Åbo Akademin edustajat professori Siv Björklund ja professori Peter Nynäs.
Valtioneuvos Mauritz Hallbergin palkinto perustettiin vuonna 1919 Mauritz Hallbergin (1851–1924) aloitteesta. Hallberg painotti toiminnassaan ruotsalaisen kulttuurin merkitystä osana suomalaista kulttuuria. Hänen mukaansa ruotsinkielisillä kansalaisilla oli velvollisuus toimia maan kehityksen puolesta. Palkinnollaan Hallberg halusi kannustaa merkittävän ruotsinkielisen tieteellisen työn harjoittamiseen Suomessa.
Kuvakollaasi: Ylva Perera, kuva: Suvi Elo/SLS ja Katrina Åkerholm, kuva: Kasper Dalkarl/SLS