Kiinnostava arkistolahjoitus laajentaa mielikuvaa kiistanalaisesta saarnaajasta Maria Åkerblomista. Äskettäin arkistoon lahjoitettuun aineistoon kuuluu muun muassa aiemmin laajemmalta yleisöltä piilossa olleita kuvia, hengellisiä värssyjä ja kirjeitä.
Tunnettu unisaarnaaja Maria Åkerblom herättää kiinnostusta yhä edelleen pitkään kuolemansa jälkeenkin. Siksi oli hienoa, että arkistoon saatiin täydennystä häntä koskevalla asiakirjalahjoituksella viime vuonna.
Kaikkiaan 0,4 hyllymetriä kattava lahjoitus pitää sisällään useita löytöjä, esimerkiksi upeita mustavalkoisia valokuvia. Erityisesti yksi esine sai arkistoa järjestäneet arkistoasiantuntijat pidättämään hengitystään.
– Kun otimme lahjoituksen vastaan, arvelimme, että se voisi olla Maria Åkerblomin päiväkirja hänen vankila-ajaltaan. Aineisto oli todella huonossa kunnossa, joten sen sisällöstä oli hankala sanoa varmuudella, kertoo arkistoasiantuntija Maiju Korte.
Korte työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, mutta on ollut kolmen kuukauden ajan työvaihdossa SLS:ssä.
Pieneltä vihkoselta näyttävä esine lähetettiin konservoitavaksi. Konservoinnin kestoa ei yleensä voi arvioida varmasti etukäteen.
Tarkka maineestaan
Maria Åkerblom (1898–1981) on monille tuttu nimi. Kiistelty nainen johti lahkoa, joka sai jalansijaa erityisesti Pohjanmaalla vuoden 1918 sisällissodan jälkeen.
Åkerblom oli osallisena useissa kohua herättäneissä skandaaleissa. Hän sai muun muassa kahdeksan vuoden vankeustuomion murhayrityksen suunnittelusta ja hän oli useita kertoja julkisuudessa muuan muassa paetessaan vankilasta. Eräs pako tapahtui dramaattisesti hyppäämällä liikkuvasta junasta.
Åkerblom jakoi mielipiteitä jo elinaikanaan. Kiistatonta kuitenkin on, että hän kiehtoo edelleen. Hänen elämänsä on ollut inspiraation lähde sekä elokuville, kirjoille että oopperalle.
Kauniita kuvia ja alkuperäisiä ”hurmospuheita”
Vankila-aikainen päiväkirja olisi varmasti ollut kiinnostava. Mutta kuten vanhan aineiston kanssa joskus käy, konservoinnin jälkeen tuli ilmi, että kyseessä oli jotain aivan muuta. Pienessä vihkosessa oli muistovärssyjä, joita Åkerblomin tuttavat olivat kirjoittaneet hänelle.
Vaikka värssyt eivät ehkä herätä yhtä paljon kiinnostusta kuin päiväkirja, muodostavat ne muun aineiston kanssa kiehtovan ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Aineiston on koonnut ja säilyttänyt Maria Åkerblomin läheinen.
Aineistoon kuuluu muun muassa 31 hyvin säilynyttä valokuvaa sekä kirjeitä, runoja, muistiinpanoja ja Åkerblomille tyypillisiä ”hurmospuheita” eli niin sanottuja unisaarnoja.
– Valokuvat ovat todella upeita. Yhdeksi esimerkiksi sopii kuva, jossa nuori nainen seisoo peilien edessä. Uskomme naisen olevan Maria itse, sanoo Korte ja näyttää kuvaa.
Valokuvassa näkyy nuori nainen ja hänen peilikuvansa useista kuvakulmista. Korte poimii esille myös Åkerblomia esittävän valokuvan, joka on mahdollisesti otettu unisaarnan yhteydessä. Kuvassa Åkerblom istuu kukkien keskellä.
Monet kuvat vaikuttavat tarkoin harkituilta ja asetelluilta.
– Kuvista näkee, että hänelle oli tärkeää ylläpitää tietynlaista mainetta. Åkerblom huolehti imagostaan, jos nyt näin voi sanoa. Hänellä vaikuttaa olleen tarkka näkemys siitä, miltä asioiden tulee näyttää, Korte sanoo.
Koko elämän koti
Lahjoitus sisältää myös runsaasti aineistoa Villa Toivolasta, joka oli Åkerblom-lahkon suuri puuhuvila Helsingissä.
Maria Åkerblom muutti 1920‑luvun alussa parinsadan seuraajansa kanssa Meilahteen kauniiseen pitsihuvilaan. Villa Toivolaksi kutsutusta rakennuksesta tuli lahkon uusi päämaja sekä Åkerblomin koti aina hänen kuolemaansa vuoteen 1981 asti.
Villa Toivolaa koskeva aineisto on liimattu siististi paperiarkeille. Aineistoon kuuluu muun muassa valokuvia sekä kuvatekstejä, jotka esittelevät komeaa huvilaa, tonttia ja muita rakennuksia. Ne tarjoavat kattavan näkymän Åkerblomin ja muiden asukkaiden elinympäristöön. Ne kertovat esimerkiksi, millainen oli maisema verannalta merelle, lasten leikkimökki tai puutarhan oleskeluryhmä.
Aineisto ei ole aiemmin ollut yleisön saatavilla. Nyt se tarjoaa tutkijoille ja suurelle yleisölle mahdollisuuden syventää käsitystään Maria Åkerblomista, hänen toiminnastaan ja Villa Toivolasta.
Ainestoon voi tutustua SLS:n tutkijasalissa.