SLS:n tutkimusrahoituksen avulla tutkitaan lähivuosina muun muassa ruotsinkielisen Pohjanmaan kirjallisuusbuumia, kielellistä identiteettiä poliittisena strategiana, ruotsin kieleen liittyviä asenteita eduskuntakeskusteluissa sekä yksityisten arkistojen syntyä. SLS:n tieteellinen johtokunta on myöntänyt rahoitusta kahdelle tutkimushankkeelle Helsingin yliopistossa, yhdelle Turun yliopistossa ja yhdelle Åbo Akademissa. Yhteensä hankkeita rahoitetaan lähes 2,4 miljoonalla eurolla.
”Pohjalainen renessanssi!” on kirjallisuustieteellinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan suomenruotsalaisen kirjallisuuden dynamiikkaa siitä näkökulmasta, että suuri osa nykyajan suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta kertoo Pohjanmaasta tai on pohjalaisten kirjailijoiden kirjoittamaa. Hanke kartoittaa, millaisia muutoksia tämä on aiheuttanut vakiintuneisiin käsityksiin ja jännitteisiin keskuksen ja periferian, pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan välillä 1990-luvulta nykyaikaan asti. Samalla pohjalaisen kirjallisuuden renessanssi sijoitetaan laajempaan kulttuurisen regionalismin kontekstiin, joka kukoistaa myös kansainvälisesti. Hanketta johtaa Julia Tidigs, joka on dosentti ja pohjoismaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hankkeelle myönnettiin lähes 600 000 euroa. Hankkeessa työskentelee kolme tutkijaa ja tutkimusassistentti noin kolmen ja puolen vuoden ajan.
”Etnolingvistinen identiteetti poliittisena strategiana ehdokkaiden ja äänestäjien keskuudessa” -hankkeessa tutkitaan, miten Suomen ruotsinkieliset ehdokkaat ja äänestäjät käyttävät kielellistä yhteenkuuluvuuttaan strategiana saavuttaakseen poliittisia tavoitteitaan. Tutkijat selvittävät, mitkä tekijät saavat Suomen ruotsinkieliset äänestämään ruotsinkielisiä ehdokkaita eri puolueissa, ja miten ehdokkaat hyödyntävät kielellistä identiteettiään mobilisoidakseen äänestäjiä. Suomen ruotsinkielisiä verrataan myös muiden maiden kieliryhmiin, jotta saadaan laajempi ymmärrys etnisten vähemmistöjen vaalikäyttäytymisestä. Hanketta johtaa Staffan Himmelroos, joka on dosentti ja yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Hankkeessa tulee työskentelemään neljä tutkijaa. Rahoitusta myönnettiin yli 566 000 euroa neljäksi vuodeksi.
”Ruotsin kielen asema politiikassa ja lainsäädännössä” -hankkeessa analysoidaan, miten suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin on ilmentynyt eduskuntakeskusteluissa ja lainsäädäntöaineistossa vuodesta 1990 lähtien. Hankkeen tavoite on auttaa ymmärtämään, miten ja millä perusteilla ruotsin kielen asema on muuttunut viimeisten 35 vuoden aikana sekä miten kieli, valta ja politiikka kytkeytyvät toisiinsa kaksikielisessä yhteiskunnassa. Hanketta johtaa Anne Alvesalo-Kuusi, joka on oikeussosiologian professori Turun yliopistossa. Hankkeessa työskentelee kuusi tutkijaa, tutkimusassistentti ja ohjelmistokehittäjä. Rahoitusta myönnettiin 600 000 euroa neljäksi vuodeksi.
”Kerätä, säilyttää ja käyttää – Yksityisarkistot ja sosiaalinen toimijuus Suomessa ja Pohjoismaissa 1680–1920” -hankkeessa tutkitaan, miten eri yhteiskuntaryhmät loivat arkistoja itsestään, keräsivät aineistoa ja dokumentoivat elämäänsä ennen nykyaikaisten arkistoinstituutioiden syntyä. Miten arkistot syntyivät aatelin, oppineiden, porvariston, talonpoikien ja työläisten keskuudessa? Ketkä keräsivät aineistoa eri ryhmissä? Mitkä asiakirjat olivat merkityksellisiä eri sosiaaliryhmille? Hanke lisää ymmärrystä arkistojen toiminnasta ja tuo esiin vaihtoehtoisia ja epävirallisia arkistotapoja, jotka ovat jääneet aiemman tutkimuksen ulkopuolelle. Kulttuurihistorian alaan kuuluvaa hanketta johtaa Johanna Ilmakunnas, joka on pohjoismaisen historian professori Åbo Akademissa. Hankkeessa työskentelee viisi tutkijaa ja tutkimusassistentti. Nelivuotiselle hankkeelle myönnettiin 600 000 euroa.