Tietoa SLS:n arkiston kokoelmista

Haluatko lukea esivanhempiesi kirjeitä? Tarvitsetko jonkun kuuluisan kirjailijan kuvan? Milloin jokin yhdistys perustettiin ja keitä sen hallituksessa oli? Historian ja kirjallisuushistorian kokoelmassa on sekä henkilö- että sukuarkistoja, kartanoarkistoja ja eri yhdistysten arkistoja. Kokoelman vanhin asiakirja on 1500-luvulta. Suurin osa aineistosta koostuu kulttuurihistoriallisista käsikirjoituksista 1800-luvulta nykypäivään.

Perinne- ja kielikokoelmasta löytyy tietoa suomenruotsalaisista tavoista, ruokakulttuurista, elinkeinoista, kansanlääkinnästä ja -uskomuksista, leikeistä, arvoituksista, loruista, lauluista ja paljon muusta. Aineistossa on käsikirjoituksia, valokuvia, haastattelu- ja musiikkitallenteita sekä filmejä. Aineistoa on koottu 1800-luvun lopulta nykypäivään. 

Perinne- ja kielikokoelmasta löytyy myös kieleen ja nimiin liittyvää tietoa (murteet, puhekieli ja ruotsinkieliset paikannimet Suomessa). Aineistoa löytyy myös liikanimistä, haukkumanimistä, lempinimistä, tervehtimistavoista, ilmaisuista ja puhutteluista sekä muista kielen ilmiöistä. Vanhin aineisto on 1800-luvun lopulta, tuorein on koottu tänä päivänä.

Perinne- ja paikallishistorian kokoelma Pohjanmaalla sisältää haastatteluja, valokuvia sekä yksityisarkistoja ja pohjalaisten yhdistysten arkistoja. Kokoelman aineisto kuvaa Pohjanmaan kansanperinnettä ja elämää maaseudulla ja kaupungissa. Vanhimmat aineistot ovat peräisin 1800-luvun lopulta.

Suomenruotsalaisen kansanmusiikin ja -tanssin keskusorganisaatio Finlands svenska folkmusikinstitut tallentaa kansanmusiikkia koskevaa aineistoa. Kansanomaisen musiikin ja tanssin kokoelmassa on äänitteitä, kuvatallenteita, valokuvia, käsin kirjoitettuja ja painettuja nuottikokoelmia, käsin kirjoitettuja lauluvihkoja, muistiinpanoja, julisteita ja lehtileikkeitä. Lisäksi asiakkaiden käytössä on ääni- ja nauhoitearkisto. Instituutti julkaisee myös kirjoja, nuottikirjoja ja levyjä.

SLS:llä on myös kirjasto. Kirjaston valikoimassa on monia historiallisesti arvokkaita vanhan ja uuden kirjallisuuden kokoelmia. Kirjaston Helsingin toimipisteessä on kirjahistoriaan, kansatieteeseen, folkloristiikkaan, kirjallisuus- ja kielitieteeseen sekä henkilö- ja kulttuurihistoriaan liittyvää kirjallisuutta. Kaunokirjailijoista keskeisessä asemassa ovat varsinkin Johan Ludvig Runeberg, Zacharias Topelius ja ruotsinsuomalaiset modernistit. Käsikirjasto kirjaston Vaasan toimipisteessä keskittyy paikallishistoriaan, kansatieteeseen, folkloristiikkaan ja kansanmusiikkiin.