SLS:n säännöt

 

Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.:n (jäljempänä seura)

säännöt

Hyväksytty seuran vuosikokouksessa 9.4.2015 ja merkitty yhdistysrekisteriin 4.5.2015.

Epävirallinen käännös

PDF iconSvenska litteratursällskapet i Finland r.f.:n säännöt

 

§ 1

Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. on perustettu 1885 Johan Ludvig Runebergin muistoksi. Seuran kotipaikka on Helsinki. Seuran tehtävänä on kerätä, työstää ja julkistaa Suomen ruotsalaisen kulttuurin syntyyn ja kehitykseen liittyvää aineistoa; edistää kotimaista ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kirjallisuuden tutkimusta; sekä edistää kotimaista ruotsinkielistä kirjallista toimintaa palkinnoin ja avustuksin.

Seura viettää vuosijuhlaansa helmikuun 5. päivänä, Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä.

§ 2

Osana 1 §:ssä mainittuja tehtäviään seura harjoittaa julkaisutoimintaa.

Seura voi omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia.

Seura omistaa ja hallinnoi Svenska Kulturfondenia ja muita rahastoja.

§ 3

Seuraan voidaan ottaa vuosijäseniä, pysyviä jäseniä, kirjeenvaihtojäseniä sekä kunniajäseniä.

Raha-asiain johtokunta päättää tieteellisen johtokunnan esityksestä vuosijäsenten ja pysyvien jäsenten ottamisesta. Jos raha-asiain johtokunta ei hyväksy tieteellisen johtokunnan esitystä, kysymys jäseneksi otosta siirretään vuosikokouksen päätettäväksi. Kunniajäseneksi ja kirjeenvaihtojäseneksi kutsutaan vuosikokouksen päätöksellä, tieteellisen johtokunnan esityksestä.

Perustajajäsenet sekä muut jäsenet, jotka on otettu seuran jäseniksi aikaisempien sääntöjen mukaisesti, säilyttävät oikeutensa.

Kunniajäsenet, kirjeenvaihtojäsenet ja perustajajäsenet eivät suorita jäsenmaksua. Pysyvät jäsenet suorittavat kertamaksun, vuosijäsenet vuosimaksun.

Jäsenellä on oikeus saada itselleen seuran vuosijulkaisun kappale.

Kaikilla seuran jäsenillä on oikeus puoleen hintaan lunastaa yksi kappale jokaisesta seuran varastossa olevasta julkaisusta.

Yhdistyskokous päättää jäsenen erottamisesta.

§ 4

Seuralla on tieteellinen johtokunta.

Tieteellinen johtokunta hoitaa seuran tieteellistä toimintaa ja kulttuuritoimintaa. Tieteellinen johtokunta määrittää tieteelliset tavoitteet ja kulttuuritavoitteet ja strategiat seuran sääntöjen ja “Organisaatio ja työjärjestykset”-ohjesäännön mukaisesti.

Tieteellinen johtokunta tekee aloitteita seuran tarkoituksen mukaiseen uuteen tieteelliseen ja muuhun toimintaan.

Tieteellinen johtokunta voi erityisiä tarkoituksia varten nimetä alaelimiä (lautakuntia, neuvostoja ja valiokuntia) sekä vahvistaa työjärjestykset näille. Tieteellinen johtokunta nimeää Yleisen palkintolautakunnan ja muita palkintolautakuntia ja vahvistaa näiden ehdotukset sekä nimeää vuosittain vuosijuhlakomitean ja valitsee juhlapuhujan. Tieteellinen johtokunta vastaa apurahojen, avustusten ja palkintojen jakamisesta noudattaen sääntöjä, annettuja ohjeita sekä vuosikokouksen ja raha-asiain johtokunnan päätöksiä, mikäli muuta ei johdu rahastoehdoista.

Vuosikokous valitsee seuran jäsenistä tieteelliseen johtokuntaan kaksitoista jäsentä. Jäsen valitaan kolmeksi vuodeksi. Vuosittain neljä tieteellisen johtokunnan jäsenistä on erovuorossa vuosikokouksessa. Mikäli jäsen eroaa ennen kolmivuotiskautensa loppua, tulee yhdistyskokouksen valita hänen tilalleen uusi jäsen eroavan jäljelle jääväksi toimikaudeksi.

Tieteellisen johtokunnan tulee vuosittain ensimmäisessä kokouksessaan vuosikokouksen jälkeen, kuitenkin viimeistään huhtikuussa, valita keskuudestaan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi, sekä varapuheenjohtaja ja sihteeri. Nämä muodostavat yhdessä vuosikokouksen valitseman rahastonhoitajan kanssa tieteellisen johtokunnan työvaliokunnan.

Tieteellinen johtokunta kokoontuu seuran puheenjohtajan kutsusta. Kokous on päätösvaltainen, jos vähintään seitsemän tieteellisen johtokunnan jäsenistä on läsnä. Mikäli äänestyksessä äänet jakaantuvat tasan, kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee. Suljetussa lippuäänestyksessä arpa ratkaisee.

Tieteellisen johtokunnan kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa.

§ 5

Seuralla on raha-asiain johtokunta, joka muodostaa yhdistyslaissa tarkoitetun hallituksen.                     

Raha-asiain johtokunta koostuu neljästä jäsenestä, jotka vuosikokous valitsee seuran jäsenistä neljäksi vuodeksi, sekä puheenjohtajasta, jota kutsutaan rahastonhoitajaksi, jonka vuosikokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan tieteellisen johtokunnan jäsenten joukosta. Yksi raha-asiain johtokunnan jäsenistä on erovuorossa vuosittain vuosikokouksessa. Mikäli jäsen eroaa raha-asiain johtokunnasta ennen nelivuotiskautensa loppua, tulee yhdistyskokouksen valita hänen tilalleen uusi jäsen jäljelle jääväksi toimikaudeksi.

Raha-asiain johtokunta kokoontuu rahastonhoitajan kutsusta.

Seuran puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus raha-asiain johtokunnan kokouksissa.

Rahastonhoitajan ollessa estyneenä raha-asiain johtokunnan kokousta johtaa iältään vanhin jäsen.

Raha-asiain johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä on läsnä. Mikäli äänestyksessä äänet jakaantuvat tasan, kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee. Mikäli vain kolme jäsentä on läsnä, pätevän päätöksen edellytyksenä on jäsenten yksimielisyys.

§ 6

Raha-asiain johtokunta hoitaa seuran asioita lain ja seuran sääntöjen ja päätösten mukaisesti. Raha-asiain johtokunnan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Raha-asiain johtokunta päättää sekä seuran yleisestä taloudenpidosta että rahavaroista ja omaisuudesta, jotka on luovutettu seuran hallinnoitavaksi.

Raha-asiain johtokunta päättää seuran irtaimen ja kiinteän omaisuuden myynnistä, vaihdosta ja kiinnittämisestä sekä lainan otosta.

Raha-asiain johtokunta vastaa seuran rahoitus- ja sijoitustoiminnasta, sijoitusperiaatteista ja -tavoitteista sekä antaa sijoitustoimintaa koskevia suuntaviivoja ja yleisvaltuutuksia.

Raha-asiain johtokunta nimittää seuran toimitusjohtajan kuultuaan tieteellistä johtokuntaa. Toimitusjohtaja johtaa työntekijöitä ja vastaa raha-asiain johtokunnan ja tieteellisen johtokunnan päätösten toimeenpanosta.

Raha-asiain johtokunta kutsuu tarpeen vaatiessa koolle seuran ylimääräisen kokouksen.

Raha-asiain johtokunnan kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa.

§ 7

Seuran organisaatiolla tarkoitetaan jäsenistöä, luottamuselimiä ja toimeenpanevaa organisaatiota. Elinten tehtävistä ja keskinäisestä työnjaosta, siltä osin kun niistä ei ole säädetty laissa ja näissä säännöissä, määrätään kirjallisesti seuran ohjesäännössä ”Organisaatio ja työjärjestykset”. Tässä tieteellisen johtokunnan ja raha-asiain johtokunnan hyväksymässä ohjesäännössä vahvistetaan, mitkä elimet palkkaavat ja irtisanovat seuran toimeenpanevaan organisaatioon kuuluvat työntekijät sekä elinten ja toimeenpanevan organisaation työjärjestykset.

§ 8

Seuralla on tilintarkastajanaan joko KHT-yhteisö tai KHT-tilintarkastaja, varatilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja. Tilintarkastaja valitaan toimintavuodeksi.

§ 9

Seuran nimen kirjoittavat seuran puheenjohtaja, rahastonhoitaja, tieteellisen johtokunnan varapuheenjohtaja, sihteeri tai muu raha-asiain johtokunnan siihen määräämä henkilö, aina kaksi yhdessä.

§ 10

Seuran toimintavuosi on kalenterivuosi ja tilit päätetään 31. joulukuuta.

§ 11

Seuran vuosikokous pidetään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosikokous kutsutaan koolle kahdessa suomenruotsalaisessa sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Ilmoituksessa tulee ilmoittaa kokouksessa käsiteltävät asiat. Seuran puheenjohtajan johtamassa vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kunniajäsenten ja kirjeenvaihtojäsenten kutsuminen,
  2. tieteellisen johtokunnan vuosikertomus ja tilinpäätöstä koskeva lausuma,
  3. raha-asiain johtokunnan vuosikertomus ja edellisen vuoden tilinpäätös,
  4. tilintarkastuskertomus,
  5. tilinpäätöksen vahvistaminen,
  6. vastuuvapauden myöntäminen raha-asiain johtokunnalle ja muille tilivelvollisille,
  7. vahvistetaan vuosimaksu vuosijäsenille sekä kertamaksu pysyville jäsenille,
  8. valitaan tieteellisen johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle,
  9. valitaan tarvittaessa rahastonhoitaja tieteellisen johtokunnan jäsenten keskuudesta,
  10. valitaan yksi raha-asiain johtokunnan jäsen erovuoroisen tilalle,
  11. valitaan tilintarkastaja ja tarvittaessa myös varatilintarkastaja kuluvalle toimintavuodelle,
  12. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Vaaleja edeltää ehdollepano kokouksessa. Mikäli useampi henkilö on pantu ehdolle kuin on täytettäviä paikkoja, toimitetaan vaali ehdolle pantujen henkilöiden välillä suljetulla lippuäänestyksellä.

Jäsenen, joka haluaa käyttää äänioikeutettaan vuosikokouksessa tai ylimääräisessä yhdistyskokouksessa, tulee hakea tai tilata ilmoittautumislippu seuran toimistosta viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Ilmoittautumislippu on kokouksessa vaihdettavissa äänestyslipuiksi. Jäsenellä, jolla ei ole esittää ilmoittautumislippua, on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa.

§ 12

Seuran jäsenet kutsutaan ylimääräiseen yhdistyskokoukseen, jos raha-asiain johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun tieteellinen johtokunta tai vähintään 1/10 jäsenistä tiettyä, nimettyä tarkoitusta varten kirjallisesti niin pyytää raha-asiain johtokunnalta.

Ylimääräinen yhdistyskokous kutsutaan koolle kuten 11 § 1 momentissa säädetään.

§ 13

Mikäli sekä seuran puheenjohtaja että seuran varapuheenjohtaja esteellisyyden tai muun syyn takia on estynyt johtamasta puhetta seuran yhdistyskokouksessa, valitaan muu seuran jäsen kokouksen puheenjohtajaksi.

§ 14

Seuran yhdistyskokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 15 ja 16 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi suljetuissa lippuäänestyksissä, jolloin arpa ratkaisee.

Seuran yhdistyskokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa.

§ 15

Raha-asiain johtokunta valmistelee sääntömuutosehdotukset. Raha-asiain johtokunnan tulee pyytää tieteelliseltä johtokunnalta lausunto ehdotuksesta, minkä jälkeen ehdotus esitetään yhdistyskokouksen päätettäväksi. Jäsenen ehdotus sääntöjen muuttamiseksi tulee jättää kirjallisesti raha-asiain johtokunnalle vähintään kaksi kuukautta ennen vuosikokousta. Raha-asiain johtokunnan tulee pyytää tieteelliseltä johtokunnalta ehdotusta koskeva lausunto, minkä jälkeen ehdotus ja tieteellisen johtokunnan lausunto esitetään vuosikokouksen päätettäväksi. Sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan kolme neljäsosaa yhdistyskokouksessa annetuista äänistä.

§ 16

Raha-asiain johtokunnan valmistelema esitys seuran purkamiseksi tulee jättää tieteelliselle johtokunnalle lausuntoa varten. Seuran purkamisen edellytyksenä on, että esitys saa vähintään kolmen neljäsosan kannatuksen annetuista äänistä kahdessa perättäisessä vuosikokouksessa. Tällöin yhdistyskokouksen tulee myös päättää seuran varojen luovuttamisesta oikeuskelpoiselle yhdistykselle tai säätiölle, jonka päämäärät ovat lähellä seuraa.