SLS:n historia

Tidens vinge, ett glasverk av konstnären Brita Flander.

SLS:n talossa Ritarikatu 5:ssä Helsingissä on vierailijoita vastassa suurikokoinen lasitaideteos. Taiteilija Brita Flanderin teos paljastettiin vuonna 1998, kun seuran talo vihittiin käyttöön. Teoksen nimi on Tidens vinge ja se viittaa SLS:n historiaan. Teos sisältää muotokuvia SLS:n synnyn ja toiminnan kannalta tärkeistä henkilöistä. Ylinnä on Carl Gustaf Estlander (1834–1910), kirjallisuuden, estetiikan ja taidehistorian professori ja yksi SLS:n perustajista. Mukana on myös kirjailija Solveig von Schoultz (1907–1996). Hän symbolisoi suomenruotsalaisille ominaista vahvaa ja elinvoimaista kaunokirjallista perinnettä.

Suomenruotsalaiset kirjoittavat paitsi kaunokirjallisuutta myös elämäkertoja ja historiikkeja, jotka kertovat esimerkiksi kulttuuripersoonista, yhdistyksistä, yrityksistä ja kartanoista. Suomenruotsalaiset ovat taitavia dokumentoimaan itseään ja toimintaansa muistiinpanoin, kirjein ja valokuvin. SLS:n ydintoimintaan kuuluu tarjota tilat näille dokumenteille, joita voidaan myöhemmin käyttää tutkimusaineistoina ja uusien tutkimusten käsikirjoituksina. 

Suomen ruotsinkielisen kulttuurin kokoava voima

SLS perustettiin vuonna 1885, kun ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin koettiin olevan uhattuina Suomessa. Pelättiin jopa että ne häviäisivät kokonaan. Maassa vallitsi 1880-luvulla vahva suomenmielinen aate. Siksi oli tärkeää perustaa organisaatio keräämään aineistoa ja julkaisemaan kirjallisuutta Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista. Aineistoa ja tietoa oli tärkeää säilyttää tuleville sukupolville. Samalla vahvistettiin ja lujitettiin ruotsinkielisen kansanosan identiteettiä ja ymmärrystä omasta itsestään. Siihen aikaan ei vielä puhuttu suomenruotsalaisista vaan ruotsalaisista Suomessa. Käsite ”suomenruotsalainen” syntyi vasta 1910-luvulla.

Pelko ruotsin häviämisestä haihtui, kun Suomeen säädettiin perustuslaki, joka turvasi sekä suomen- että ruotsinkielisen kansanosan tarpeet. Vuosien 1922 ja 2004 kielilaeilla vahvistettiin ruotsin kielen asema Suomen kansalliskielenä.

Nykyään voidaan jo todeta, että ruotsinsuomalainen kieliryhmä tuskin häviää. Suomenruotsalainen kulttuuri muuttuu yhteiskunnan muutosten mukana. SLS osallistuu aktiivisesti tähän kulttuurin muutokseen.

Suomenruotsalaisten arkea ja juhlaa

SLS on kerännyt eri tyyppisiä historiallisia ja kirjallisia dokumentteja ja käsikirjoituksia vuodesta 1885 lähtien. SLS perustettiin Johan Ludvig Runebergin muistoksi, minkä vuoksi seuran kokoelmiin on koottu paljon aineistoa Runebergista. SLS piti yllä myös merkittävää J. L. Runebergin koottujen kirjoitusten tutkimusta ja niitä koskevaa julkaisutoimintaa. SLS:llä on muitakin tärkeitä kokoelmia, jotka tarjoavat näköaloja muun muassa taiteilija Albert Edelfeltin, kirjailija Edith Södergranin, kirjailija Elmer Diktoniuksen ja monien muiden ruotsinkielisten kulttuurivaikuttajien työhön ja elämään.

Alussa SLS panosti tuntuvasti mahdollisimman vanhan aineiston keruuseen. Opiskelijoita lähetettiin ruotsinkielisille seuduille merkitsemään muistiin tietoa kansanlääkinnästä, saduista, arvoituksista, käsitöistä ja elinkeinoista. Vielä 1960-luvulla tehtiin paljon työtä kaikkein vanhimman, katoamassa olleen kulttuurin tallentamiseksi. Nykyään työn painopisteenä on Suomen ruotsinkielisen väestön elämäntapa tässä ja nyt: miten puhutaan, mitä perinteitä noudatetaan, mitä työtä tehdään ja esimerkiksi mitä leikkejä lapset leikkivät ja millaista tämän päivän nuorisokulttuuri on. Tällainen tieto voi painua kokonaan unohduksiin jo seuraavan sukupolven jälkeen.

SLS:n kokoelmiin kuuluu nykyisin myös laaja kirjasto, joka sai tieteellisen kirjaston aseman vuonna 1999. Osa aineistosta koostuu eri aikakausina saaduista lahjoituksista.

Kirjoja, tutkimusta ja palkintoja

Kirjojen julkaiseminen Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista on ollut alusta asti tärkeä osa SLS:n toimintaa. SLS:n kirjoitussarjaa alettiin julkaista vuonna 1886. Ensimmäiset kirjat olivat usein kirjekokoelmia tai muita lähdejulkaisuja. Ensimmäisten joukossa oli vironruotsin murteiden sanakirja. Tähän päivään mennessä sarjassa on julkaistu noin 800 teosta.

SLS:n tutkimustoiminta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Myöntämiensä apurahojen ja projektirahoituksen ansiosta SLS on yksi maan suurista humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoittajista. SLS on merkittävä yliopistoissa ja korkeakouluissa toimivien nuorten tutkijoiden rahoittaja.

SLS aloitti kirjallisuuspalkintojen ja avustusten jakamisen jo vuonna 1889, ja taitavan taloushallinnon ansiosta jaettavien palkintojen lukumäärää ja rahasummia on voitu kasvattaa. Nykyisin SLS myöntää ansioituneille kirjailijoille ja tutkijoille vuosittain 15–20 palkintoa. Tärkein ja suurin on Tollanderin palkinto.